Viipurin sotilaat

Viipurissa on ollut sotilaita aina. Myös itsenäisen Suomen joukot asettuivat sen kasarmeihin heti vuoden 1918 sodan jälkeen. 1930-luvulla kaupungin 75 000 asukkaasta suunnilleen tuhat sai palkkansa armeijalta, varusmiehet mukaan luettuna oli kaupungissa sotilaita kymmenisen tuhatta, yli kymmenen prosenttia alueen ihmisistä. Varusmiehet saivat harvoin kotilomia mutta iltalomia kolmasti viikossa. Niinä iltoina sotilaat todella näkyivät kaupungilla, kun satoja varusmiehiä kokoontui Torkkelinpuistoon ja muualle keskustaan. Asevelvollisten lisäksi myös kantahenkilökunta käytti sotilaspukua vapaa-aikanaan.

Varusmiehiin luotiin koulutuksessa tietoisesti aselajiylpeyttä, se johti nahisteluun kun Neitsytniemen ”tykkijullit” ja Papulan ”puskajussit” kohtasivat iltalomailtoina kaupungilla. Suunsoitto ja pienet nyrkkitappelut kumuloituivat vuoden 1929 toukokuisena iltana ilmeisen valmisteltuun yhteenottoon. Tykkimiehet ja kaartilaiset ottivat todella isoilla joukoilla mittaa toisistaan, siviilit pakenivat porttikäytäviin ja sivukaduille. Paikalle sattui onneksi Kaartin kapteeni jolla oli hyvin kuuluva ääni. Hän komensi kaartilaiset suljetuksi osastoksi ja marssitti heidät Papulan kasarmeille. Yhteenottoa seuranneet pitkät poistumiskiellot hillitsivät kahakointia ainakin yhden ikäluokan ajan.

Viipurin sotilaat tarjosivat kaupungin siviileille myös juhlavaa katsottavaa ja kuultavaa. Torkkelinpuisto oli iltalomailtojen lisäksi aina puolilta päivin sotilaallisessa keskiössä. Paraatikentältä lähtenyt sotilasvartiosto kiersi puiston ympäröiviä katuja torvisoittokunnan johtamana Kauppatorille, torin alareunaa edelleen Pohjoisvallille ja Päävartion eteen. Juhlallinen vartion vaihto tapahtui Torkkeli Knuutinpojan ja kaupunkilaisten katseitten alle. Viipurilainen katuyleisö katseli marssia ja vaihtoseremoniaa arvioiden kokenein silmin eri yksiköitten askelta, tahtia, ryhtiä ja ojennuksia.

Suuria vuosittain toistuvia sotilasjuhlia olivat toukokuun 16. päivän ja itsenäisyyspäivän paraatit. Ne vetivät kadunvarret ja koulukentän ympäristön täyteen katsojia sekä kaupungista että ympäröivältä maaseudulta. Uuden vuoden juhlintaan Viipurin varuskunta osallistui järjestämällä linnan valleilta komean ilotulituksen johon Neitsytniemen tykit vastasivat.

Viipuri ja sen sotilaat tulivat hyvin toimeen keskenään. Varuskunnan johto ja kaupungin viranomaiset ottivat toisensa huomioon ja tekivät yhteistyötä. Kaupungilla ja varsinkin varuskunnalla oli omat kasvukipunsa, mutta siviilien ja sotilaitten elo vierekkäin sujui ja oli erinomaisen vaivatonta. Ehkä lähellä ollut valtakunnan raja teki huolen isänmaan turvaamisesta konkreettisemmaksi kuin muualla Suomessa ja yhdisti sotilaita ja siviilejä. Sotilaat olivat osa Viipuria ja viipurilaisuutta.

Kuva vartion vaihdosta Viipurissa vuonna 1927 on kirjasta Suomen puolustusvoimat ennen ja nyt, 2. painos 2003.