Muolaa oli keskisen Karjalankannaksen suurin pitäjä. Sen pinta-ala Kyyrölä mukaan lukien oli 820 km2 ja siellä asui lähes 16.000 ihmistä. Kirkonkylä oli kyllä hallinnollinen keskus mutta ei kaupan ja talouden keskittymä. Sellaista ei oikeastaan tarvittu, muolaalaiset elivät pitäjänsä alueelle tasaisesti jakaantuneissa 60 kylässä pitkälti omavaraistaloudessa pieniä tilojaan viljellen. Luontoa leimasivat monet järvet ja pitäjän alueelle tasaisesti jakaantuneet metsät.
Autonomiseen Suomeen perustettiin kuntalaitos vuonna 1865 annetulla lailla, jonka mukaan kuntien toiminnan tuli alkaa kahden vuoden kuluessa. Siihen saakka yhteiset asiat voitiin vielä vanhaan tapaan päättää kirkon- ja pitäjänkokouksissa. Muolaassa ensimmäinen uuden lain mukainen kuntakokous pidettiin kuitenkin vasta 22.9.1870. Kokouksen ainoana asiana päätettiin kansakoulu perustamisesta Muolaaseen. Kesti kuusi vuotta ennen kuin koulu aloitti toimintansa Pällilän kylässä. Seuraavaksi saivat koulunsa Mälkölä ja Hotakka ja sitten keväällä 1889 päätettiin peräti neljän uuden kansakoulun rakentamisesta, yksi niistä tuli Perkjärvelle.
Ennen kunnallisen hallinnon syntyä oli kirkko huolehtinut kansanopetuksesta ylläpitämällä rippikoulujen ohella kiertokouluja. Nämä koulut kiersivät kylästä kylään, pysähtyivät kylänvanhimman osoittamaan taloon muutamaksi viikoksi ja opettivat lukemista, raamatunhistoriaa, katekismusta ja kirjoittamisen alkeita. Muolaassa oli 1800-luvun jälkipuoliskolla ensin vain yksi kiertokoulu ja sitä hoitamassa yksi koulumestari, jonka avuksi, toiseksi koulumestariksi sitten palkattiin Salomon Noro.
Mielenkiintoista on, etteivät Muolaan kiertokoulut loppuneet kansakoulujen perustamiseen, vaan jatkuivat aina talvisotaan saakka. 1920-luvulta alkaen pitäjässä oli neljä kiertokoulua ja niissä annettiin opetusta paitsi pienille lapsille, myös kansakoulun jo aloittaneille. He kävivät muutamana viikkona ns. kesäkoulua ennen kansakoulun lukukauden alkua. Kansakoulun käyneittenkin piti osallistua kiertokouluopetukseen aina rippikouluun menoonsa saakka. Tosin vain jokunen tunti kolmena päivänä niinä muutamana viikkona, jotka koulu kylässä viipyi. Ilman kiertokoulutodistusta ei nuorella ollut asiaa rippikouluun, joka puolestaan oli ehdoton edellytys vihille pääsyyn.
Yksi Muolaan viimeisistä kiertokouluopettajista oli isoäitini sisar Ida Noro. Hän oli syntynyt vuonna 1875, muuttanut vuonna 1899 Viipuriin ja palannut sieltä Muolaan Koiralan kylään 1902. Myös hänen kaksi sisartaan olivat opettajia. Sekä 1872 syntyneen Katrin että 1877 syntyneen Anna Judith´in ammatiksi on Muolaan seurakunnan rippikirjaan merkitty ”kiertokouluopettajatar”.
Tämän blogitekstin kuva Anna Norosta on Matilda Virolaisen albumista jossa on myös kuva Annasta seminaaritoveriensa seurassa. Kierokouluopettajille on siis ollut seminaarimuotoista koulutusta.
Autonomiseen Suomeen perustettiin kuntalaitos vuonna 1865 annetulla lailla, jonka mukaan kuntien toiminnan tuli alkaa kahden vuoden kuluessa. Siihen saakka yhteiset asiat voitiin vielä vanhaan tapaan päättää kirkon- ja pitäjänkokouksissa. Muolaassa ensimmäinen uuden lain mukainen kuntakokous pidettiin kuitenkin vasta 22.9.1870. Kokouksen ainoana asiana päätettiin kansakoulu perustamisesta Muolaaseen. Kesti kuusi vuotta ennen kuin koulu aloitti toimintansa Pällilän kylässä. Seuraavaksi saivat koulunsa Mälkölä ja Hotakka ja sitten keväällä 1889 päätettiin peräti neljän uuden kansakoulun rakentamisesta, yksi niistä tuli Perkjärvelle.
Ennen kunnallisen hallinnon syntyä oli kirkko huolehtinut kansanopetuksesta ylläpitämällä rippikoulujen ohella kiertokouluja. Nämä koulut kiersivät kylästä kylään, pysähtyivät kylänvanhimman osoittamaan taloon muutamaksi viikoksi ja opettivat lukemista, raamatunhistoriaa, katekismusta ja kirjoittamisen alkeita. Muolaassa oli 1800-luvun jälkipuoliskolla ensin vain yksi kiertokoulu ja sitä hoitamassa yksi koulumestari, jonka avuksi, toiseksi koulumestariksi sitten palkattiin Salomon Noro.
Mielenkiintoista on, etteivät Muolaan kiertokoulut loppuneet kansakoulujen perustamiseen, vaan jatkuivat aina talvisotaan saakka. 1920-luvulta alkaen pitäjässä oli neljä kiertokoulua ja niissä annettiin opetusta paitsi pienille lapsille, myös kansakoulun jo aloittaneille. He kävivät muutamana viikkona ns. kesäkoulua ennen kansakoulun lukukauden alkua. Kansakoulun käyneittenkin piti osallistua kiertokouluopetukseen aina rippikouluun menoonsa saakka. Tosin vain jokunen tunti kolmena päivänä niinä muutamana viikkona, jotka koulu kylässä viipyi. Ilman kiertokoulutodistusta ei nuorella ollut asiaa rippikouluun, joka puolestaan oli ehdoton edellytys vihille pääsyyn.Yksi Muolaan viimeisistä kiertokouluopettajista oli isoäitini sisar Ida Noro. Hän oli syntynyt vuonna 1875, muuttanut vuonna 1899 Viipuriin ja palannut sieltä Muolaan Koiralan kylään 1902. Myös hänen kaksi sisartaan olivat opettajia. Sekä 1872 syntyneen Katrin että 1877 syntyneen Anna Judith´in ammatiksi on Muolaan seurakunnan rippikirjaan merkitty ”kiertokouluopettajatar”.
Tämän blogitekstin kuva Anna Norosta on Matilda Virolaisen albumista jossa on myös kuva Annasta seminaaritoveriensa seurassa. Kierokouluopettajille on siis ollut seminaarimuotoista koulutusta.
Hei Markku, osuin sattumalta blogiisi ja uskoakseni mainitsemasi Salomon Noro on isoisoisäni. Tiedän, että sukuni (Noron suku) on Karjalan Kannakselta Muolaasta kotoisin. Ukkini oli Mauri Noro. Oli hauskaa huomata, että opettajuus on kulkenut suvussamme näin monta sukupolvea: olemme sisareni kanssa jo neljättä sukupolvea Noroja, jotka ovat työskenneelleet tai työskentelevät opettajina! Kiitos kiinnostavasta blogistasi, sain itsekin kipinän koittaa selvittää hieman sukuni menneisyyttä!
VastaaPoista