Sain sattumalta kuulla
Kansallisarkistossa säilytettävän siirtoväen korvaushakemuksia ja niistä
annettuja päätöksiä. Teimme Muusan kanssa toivioretken Helsinkiin ja koimme
suuren positiivisen yllätyksen. Löysimme tiedot Muusan isoisän talosta, joka
tuhoutui talvisodassa ja perheeltä Karjalaan jääneestä irtaimistosta sekä vihdoin
varmuuden siitä, että perhe oli jatkosodan aikana palannut Karjalaan ja
rakentanut sinne uuden kodin. Tämän uuden asunnon tarkat tiedot löytyivät myös,
samoin tiedot irtaimistosta, joka oli jouduttu jättämään toisen kerran evakkoon
lähdettäessä.
Omien vanhempieni kiinteän ja
irtaimen omaisuuden tiedot olivat ehkä vielä täydellisemmät. Korvauslautakunta
oli vaatinut heiltä varsin yksityiskohtaisia lisäselvityksiä. Hakemuksista
löytyi myös uusia tietoja isäni sukulaisista ja varma tieto äitini työpaikan
sijainnista.
Kansallisarkisto laajentaa maakunta-arkistoissa
ja tietyin rajoituksin myös kotikoneilla luettavissa olevaa digitaaliarkistoaan
vauhdilla. Omaa tutkimustani on helpottanut aivan hiljattain digiarkistoon
ilmaantunut Viipurin läänin henkikirjoittajan aineisto 1920- ja 1930-luvuilta.
Kuvassa on osa korvaushakemuksen liitteenä olleesta
isäni Viipuriin
jääneitten kirjojen luettelosta.
